perjantai 17. marraskuuta 2017

Isänpäivän viettoa

Sunnuntaina oli isänpäivä, mutta me juhlimme sitä jo lauantaina. Olimme viikonlopun vietossa Tammisaaressa mieheni vanhempien luona. Sunnuntaina meillä oli muuta menoa, joten isänpäiväjuhlallisuudet hoisimme jo lauantaina. Ilma oli kovin synkeä ja sateinen koko viikonlopun ja aikaa ei tullut pahemmin ulkona vietettyä.


Meillä ei ole ollut tapana herätä aamulla aikaisin onnittelemaan suoraan sänkyyn. Ehkä tapa vielä muotoutuu, kun lapsi kasvaa ja ymmärtää tämän juhlapäivän päälle. Nyt olemme mylös viettäneet kaikki (ne kaikki kolme) isänpäivää anoppilassa. Näin olemme voineet juhlia myös mieheni isää samalla. Omaa isää muistelen suurella lämmöllä sydämessäni. Anoppilassa juhliessa pääsen itse helpolla, sillä anoppi osaa ja tykkää laittaa ryuokia. Tällä kertaa anoppi teki herkulllisen juhla-aterian. Alkupalaksi oli kampasimpukoita höysteineen valkoviinin kera. Pääruokana oli hyvää lihaa, kastiketta ja juureksia sekä salaattia. Kolme vee istui ensimmäisenä pöydässä ja huusi kakkua. Oli sellaisen nähnyt ja odoteli sitä kovin.


Jälkiruoaksi oli herkullista kakkua, kahvia ja konjakkia.

Lahjaksi Fafa sai kirjan, kun tykkää lukea. Miehelleni olin ostanut Superman yöpyjaman. Kummatkin saivat lisäksi herkullista käsintehtyä suklaata (ostettua siis) ja mun ja pojan väkertämät kortit.


Illalla saunoimme, istuimme takkahuoneessa katselleen tv:tä, söimme tacoja ja joimme punaviiniä.
Kävin laittamassa lapsen nukkumaan ja jatkoimme vielä iltaa sohvalla löhöten ja ohjelmia katsellen. Mukava ja rento isänpäivä siis.