sunnuntai 20. elokuuta 2017

Perheiden Taiteidenyö



Torstaina vietettiin jo kymmenettä kertaa MLL Varsinais-Suomen järjestämää Perheiden Taiteidenyötä. Tänä vuonna olin siellä kaksin meidän hieman alle kolme veen kanssa. Isännällä oli kokousilta, joten hän ei päässyt mukaan. Nähtiin kuitenkin kivasti myös tuttuja paikan päällä.

Ajoin auton lähemmäs Heidekeniä ja sitten yritin niin ripeästi kävellä kuin taaperon kanssa pystyy kohti puiston kesäteatteria. No en taaskaan ollut oikein hahmottanut tuota aluetta Turusta (muualta muuttaneena, olkoon se tekosyyni) ja jouduttiin sitten kävelemään parin kukkulan verran. 

Paikan päällä Samppalinnan kesäteatterin luona tajusin, että mahtaakohan koko tapahtuma edes olla siellä. Äkkiä kännykällä netistä katsomaan tapahtuman kuvausta. Ja voi ei! Se olikin ihan toiseen suuntaan. En ollut muistanut, että Vartiovuorella on myös kesäteatteri. Siellä siis tämä koko tapahtuma järjestettiin.

Taapero oli onnessaan, kun sai ikioman sateenvarjon. Cars-varjon tietenkin. Hieman ripsi vettä mennessä, mutta ei sentään kastuttu.

Ei siinä muu auttanut kuin sanoa taaperolle, että Äiti käveli vähän väärään paikkaan. Mennään takaisin päin parin kukkulan yli. Turussa on siis seitsemän korkeaa kukkulaa. On tää vähän niin kuin Rooma. 

No ehdittiin vielä muutama loppu laulu kuunnella Mimiltä ja Kukulta. Sitten haettiin myös tietysti heiltä kortti muistoksi, kuten ennenkin. Poika halusi buffetista makkaraa ja otin itselleni myös kaffetta ja pullaa. Hyvään tarkoitukseen menee rahat. Sitten näimme vielä Mimin ja taapero halusi käydä moikkaamassa ja näyttämässä uutta sateenvarjoaan.

Hieman jännitti.
Kiersimme puistossa olevia eri pisteitä. 4H-kerho oli järjestänyt lapsille Neppisradan. Meidän poika ei vielä ihan tajunnut, että autoa pitäisi vain töniä eteen päin, mutta meni omalla tavallaan. Lisäksi olisi ollut jotain keppihevosjuttuja ja olisi saanut askarrella ruusukkeen.

Myös Tiedekerho oli esillä ja taapero innostui, kun näki ne Legot. Moni lapsi näytti tykkäävän teltasta, jossa oli nukkevauvanhoitoa. Ihan kaikkia pisteitä ei niin tarkasti katsottu.



Parilla pisteellä sai taiteilla. Meillä tykätään kovin maalaamisesta. Maalattin paperille, kaarnaan ja tehtiin keltainen käpy. Aiheena oli luonnonmateriaalien käyttäminen. Lopuksi tuli vähän pesuhommia, kun oltiin kummatkin maalissa.

Maahan oli koottu myös luonnon materiaaleista taideteos.


Ambulanssiin pääsi myös tutustumaan. Maalaamisen jälkeen käytiin vielä uudelleen ja pyydettiin uutta laastaria, kun maalauksen yhteydessä sormen pipissä oleva laastari oli aika huonokuntoisen näköinen.

Poika ei kyllä olisi halunnut vaihtaa sitä, mutta lupasin, että saa syödä yhden mokkaruudun, joita näimme aikaisemmin yhdellä pisteellä.

Laastarin vaihdon jälkeen olikin jo kiire sinne. Pari lasta soitti siellä upeasti ja heillä oli mokkaruutuja. Taapero söi innoissaan ja hieman tanssahteli musiikin tahtiin.


Kävimme myös kurkkaamassa paikan päällä olevat eläimet. Sinne oli tuotu muutama pieni aitaus, joista löytyi vuohia, marsuja ja kaneja.


Ihanaa, että tällaisia ilmaistapahtumia järjestetään lapsiperheille. Me ainakin tykättiin kovin. Luinkin, että oli ollut yleisöennätys tänä vuonna (n.2000 kävijää). 

Poni ajelu jäi kyllä nyt vain välistä, kun sinne oli koko ajan niin pitkät jonot. Ratsastamaanhan me sinne lähdettiin. Sillä sain taaperon kotoa mukaan. Sain kuitenkin pojan mielen muutettua jonossa jonkin aikaa oltuamme, että lähdemme kotiin.