Viime mammatreffeistä olikin jo vierähtänyt aikaa. Tänään oltiin pitkästä aikaa lounaalla toisen äidin ja hänen poikansa kanssa. Meidän lapset ovat melkein saman ikäisiä. Staffanin ollessa pieni kävimme useammin muiden äitien kanssa ulkona syömässä.
Treffattiin keskustassa ja mentiin ykkösen bussilla Rantakerttuun lounaalle. Paikka on viihtyisä ja ruoka oli kaikin puolin hyvää. Vaihtoehtoja oli hyvin niin salaattipöydässä kuin lämpimissäkin ruoissa. Paikka oli melko täynnä, kun tulimme paikalle heti lounaan alkuvaiheessa. Haimme ensin lapsille syötävää. Alle 2-vuotiaat syövät ilmaiseksi. Siellä näytti kyllä olevan myös erillinen lastenmenykin, jossa oli hyvä tarjous. Kaikki lasten annokset ruokalistalla oli vain 1,95€ tiistaista torstaihin ja tarjous voimassa maaliskuun loppuun asti. Tänne voi siis mennä vähän isompikin perhe ilman konkurssia.
Lapset oli huomioitu muutenkin hyvin. Syöttötuoleja oli paljon. Lapsille oli oma aidattu leikkipaikka, jossa oli monenlaista puuhaa. Varmasti eri ikäiset viihtyvät siellä hyvin. Vierestä löytyi myös mikro jossa voi lämmittää vauvan ruoat. Myös erillinen lastenhoitohuone löytyy.
Lounastaminen pienen taaperon kanssa tuo omat haasteensa verrattuna vauva-aikaan. Silloin vauvat pääosin nukkuivat vaunuissaan tai muuten olivat tyytyväisinä sylissä ja juomassa maitoa. Tuolloin ei ollut vielä mitään kunnon päivärytmiä, joten oli helppo lähteä tapaamiseen melkein milloin vain. Todettiinkin, että nyt muistetaan taas miksei enää käydä niin usein ulkona syömässä näiden taaperoidemme kanssa.
Nykyään pitää miettiä niin nukkuma-aikoja, ruokailuja kuin liikuntaakin. Meillä mennään jo kovaa vauhtia. Staffan kaipaa jaloittelua. Sen huomasi taas tänään. Hetken aikaa hän malttoi istua syöttötuolissa ja söi leipää ja hieman lohta ja pähkinöitä lautaseltaan. Sen jälkeen hän halusi jaloitella. Ei siinä oikein omasta syömisestä meinannut tulla mitään, kun sai koko ajan yrittää estää häntä lähtemästä mihinkään. Ystäväni oli jo syönyt, joten vietiin lapset hänen kanssa leikkipaikalle. Sain syötyä ruokani loppuun ja hain kahvia ja jälkiruokana olevaa suklaamoussea. Suklaamousse oli mun makuun liian kermainen, joten sitä en valitettasti pystynyt loppuun asti syömään. Se oli kyllä varmaan ihan hyvä päätös mun linjoja ajatellen.
Kotiin lähtiessä vielä ilmapallot mukaan. Sillä onkin tässä illan aikana kotona useaan otteeseen leikitty. Vielä ei ole siis sanonut POKS!
En yhtään ihmettele, että tämä on lapsiperheiden suosikkiravintola Turussa. Siellä on myös iso terassi (kesäisin), joten viimeistään kesällä mennään uudestaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun piristät päivääni kommentillasi!