maanantai 27. kesäkuuta 2016

Turun paras leikkipaikka -Seikkailupuisto




Turun paras leikkipaikka on ehdottomasti Kupittaan puiston laidalla sijaitseva Seikkailupuisto. Seikkailupuisto on ilmainen ja sinne pääsee aina vapaasti leikkimään. Puuhaa riittää. Tällä kertaa myös tilaa oli yllin kyllin, sillä sadepäivä verotti kävijöitä. Vaikkei tuolla vielä koskaan ahdastakaan ole ollut. Leikkikavereitakin kuitenkin riitti. Keväällä alueella uusittiin myös leikkilaitteita ja nyt siellä on mm. uusia kivoja liukumäkiä, kiipeilypaikkoja ja meidän taaperon suosikit poliisiauto ja paloauto. Täällä me käydään usein kuluttamassa energiaa ja nauttimassa päivästä. Tällä kertaa nautittiin sadepäivästä.




Me saadaan Seikkailupuistossa kulumaan useampikin tunti. Aina meillä ei ole omia hiekkalelujakaan mukana, sillä hiekkalaatikolta löytyy Seikkiksen omia lainaleluja. Niitä voi lainata puiston keskellä sijaitsevan infokioskin viereissä olevasta laatikosta (suotavaa myös palauttaa sinne takaisin). Aikaa kuluu myös keinuessa ja liukumäissä.

Välillä on hyvä vähän tankata, jotta jaksaa taas hyppiä ja leikkiä. Omia eväitä voi nauttia ulkona istuskellen penkkiryhmissä tai nurmikolla. Myös grillipaikka löytyy. Se on avoinna 8.6.-14.8. joka päivä klo 10 - 17. Huonommalla ilmalla on kiva syödä sisällä Seikkailutalossa sijaitsevassa Oleskelugalleriassa (avoinna kesäisin ma-pe klo 10 - 17). Sadepäivinä me ollaan leikitty siellä jonkin aikaa, sillä muualla olevat leluthan ovat aina lapsille mieluisia. Välillä syödään omat eväät, jotka saa lämmitettyä mikrossa. Myös pari syöttötuolia löytyy. Sitten taas leikkimistä, vaipan vaihto ja takaisin ulos hyppimään. Aina ei tule omia eväitä mukaan, ainakaan itselleni. Silloin voi nauttia Jane Kanin Kahvilan antimista ja juoda kahvia samalla katsellen lapsen puuhia.




Lämpiminä päivinä lapset voivat vilvoitella suihkusienen alla ja kahluualtaassa. Puiston halki kulkee kiva puro, jossa voi myös kastella varpaitaan. Seikkiksessä järjestetään myös ohjattua toimintaa, teatteriesityksiä ja pääsee harjoittamaan kädentaitoja. Osa on maksullista ja osa ilmaista. Lisätietoja löytyy Seikkailupuiston omilta sivuilta.

Seikkiksen vieressä on (maksullinen 2€/10min) pomppulinna ja läheltä löytyy myös pari pienempää leikkipaikkaa. Pomppulinnan vieressä on Pikku-Paavon kontti, josta voi lainta lasten ja nuorten liikuntavälineitä kahdeksi tunniksi. Niitä lainataan henkilökorttia näyttämällä.

Kesäperjantaisin on aamupäivästä ilmainen lasten kirpputori, jossa lapset myyvät lelujaan.

Seikkailupuistossa käydessä kannattaa samalla poiketa samassa Kupittaan puistossa sijaitsevalle Kupittaan Lintulammikolle katselemaan lintuja ja vuohia. Sen vierestä löytyy myös Liikennekaupunki ja vähän matkan päässä sijaitsee myös Kupittaan maauimala, jossa voi aikuisetkin vilvoitella kuumempanana kesäpäivänä.

Taustalla näkyy Suihkusieni.

torstai 23. kesäkuuta 2016

Päiväkodin tätien muistaminen


 Päiväkodit sulkevat ovensa kesäksi ja meidänkin taaperon lyhyt ura dagiksessa on toistaiseksi takana päin. Hänellä alkoi nyt kesäloma. Meillä ehdittiin olla dagiksessa vain 1,5kk ennen kesälomaa ja sekin oli osa-aikaista. Staffanilla on mukavia hoitajia ja halusin jotenkin muistaa heitä. Joissain päiväkodeissa kerätään rahaa isompaan kimppalahjaan, mutta täällä ei ainakaan nyt näyttänyt mitään sellaista olevan. Keksin sitten itse jotain pientä muistamista.


Edellisenä iltana taiteiltiin Staffanin kanssa kortit joihin painettiin hänen jalan jäljet. Staffan tykkää sormiväreistä ja tekisi näitä hommia nykyään isompanakin sarjatuotantona :D Itselläni ei runosuoni oikein kukkinut, mutta jonkinlaisen tekstin sain kirjoitettua kesästä ja jaloista.

"Näiden jalkojen perässä olet saanut juosta 
ja perääni katsoa. 
Nyt kesälomille lähdetään, joten
nauti kesän askeleista, 
tunne jaloissasi aurinkoiset hiekkarannat,
 kesäiset niityt sekä lämmin asfaltti.
Jalat välil ylös laita ja nauti vaikka pina colada,
 myös herkkui täytyy saada.
 Ladataan akkuja ja syödään kakkuja.
Jaksetaan sitten taas syksyllä tepastella yhdessä.
Kiitos sinulle & 
aurinkoista ja ennen kaikkea rentouttavaa kesää!

Toivottaa Staffan"

 Laminoin kortit vielä niin eivät olleet niin heppoiset ja näyttivät kivemmilta. Korttien oheen laitettiin jalkavoide sellofaaniin käärittynä ja sisälle vielä koristeeksi yksi kesäinen askartelukukkanen. Toivottavasti olivat mieluisat. Itse olen ainakin kokenut tuon jalkavoiteen todella hyväksi.

Dagiksessa on syksyllä tulossa joitain muutoksia henkilöstöön, ryhmiin ja huoneisiinkin. Jännityksellä odotetaan, mutta eiköhän taaperon taas ihan hyvin sopeudu. Kesäloman kunniaksi käytiin kotimatkalla kahvilla ja Staffan sai minimunkin, jota innoissaan söi. On hänen herkkua. Viimeksi käytiin Salossa torikaffella niin munkki oli koko ajan kädessä vaikka nukahti rattaisiin. Herätessään piti heti saada munkkia ja loput vielä jemmasi hoitolaukkuun, kun lähdettiin mummolasta kotiin.



keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Kun äidin silmä välttää

Taaperot keksivät välillä kaikkea kivaa. Tai no kivaa ja kivaa. Sillä hetkellä ei äidistä useinkaan tunnu yhtään kivalta. Tiedätte varmaan tunteen? Varsinkin sillon, kun sitä itteään on lattialla, matolla, taaperon käsissä ja vähän joka puolella... Kääk! Silloin ei edes bloggaaja-äiti tartu ensimmäisenä kameraan ja ala tallentamaan tätä näytöstä. Ne vähän pienemmät pahat ovatkin sitten se juttu milloin äidit tarttuvat kameraan ja kuvaavat. Sinne lähti kuvat someen kavereiden katseltavaksi :) Sitten vasta sotkujen siivoukseen. Onko teillä ollut jotain hauskoja (näin jälkikäteen ajateltuna) pahantekoja mitä lapsenne ovat tehneet?

9kk vanhana revittiin wii-pelit alas tv-tasolta. Ohjekirjat ovat saaneet uutta muotoa.

 Usein sanotaan, että kun on vähän aikaa hiljaista niin silloin lapset ovat pahanteossa. Silloin pitää kiireen vilkkaa mennä katsomaan mitä tapahtuu. Itse joskus hätkähdyn siihen hiljaisuuteen. Äkkiä katsomaan mitä tapahtuu! No joskus se vaan katsoo niitä lempiohjelmiaan hiljaa siinä tv:n edessä. Usein on kyllä jotain kiellettyä tai muuta pientä pahaa tekemässä. Milloin on taaperon paljas vartalo täynnä tarroja, ruokaa pitkin poikin sohvaa, maidot sotattu johonkin lätäkköön -tai usein juuri siihen vaaleaan sohvaan tai uuteen rahiin. Välillä on löytynyt jostain äidin kauneuspurnukoita ja niistä tietysti revitään pahvikuoret ja sitten yritetään saada kannet ja korkit auki. Mun askartelukaappi on myös jossain vaiheessa ollut taaperon tutkimusseikkailujen ykköskohteena. Toisinaan on taas ollut ruoat pitkin keittiön pöytää ja lattiaa (varsinkin silloin, kun on ne mustikat tarjolla). Puhumattakaan siitä miltä poika näyttää. 

Kerran ihmettelin sitä kamalaa hajua huushollissa. Oli se uuden kynsilakkani sisältö sitten siinä lattialla. Taapero vain harjoitti korkkien auki-kiinni laittamista tyytyväisenä. Se on ollut jo vauvasta asti jokin juttu. Kaikki pitää saada auki ja kiinni. Kuulakärkikynät pitää laittaa atomeiksi. Tai se vaihe on oikeastaan nyt jo vähän ohi. Teki enemmän sitä vähän yli vuoden ikäisenä. Jotain insinöörin vikaa taitaa olla tuossa meidän taaperossa. No pitäähän niitä maailman pieniä ihmeitä tutkia, että oppii. On ne vaan niin ihania (vaikkei ehkä sillä hetkellä)! Nämä jutut kyllä jaksaa naurattaa jälkikäteen.


Muutama päivä sitten syötin poikaa aamulla tv:n edessä (yes, kaameet tavat). Sitten, kun ei enää maistunut niin jäi sohvalle katsomaan Mashaa ja Karhua. Siinä pyykkäilin ja siivoilin sillä aikaa. Olohuoneeseen tullessani oli loput puurot lautaselta laitettu hiekkamuotteihin :D Yritä siinä sitten torua toista, kun naurattaa sikana.

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Taaperon sadepäivä puistossa


Mitä tehdä sadepäivänä taaperon kanssa? Itselleni ei ensimmäisenä tule mieleen lähteä ulos sateeseen. Tai ainakaan ennen lasta ei olisi tullut mieleenikään. Tällä kertaa kuitenkin päätin lähteä taaperon kanssa liikenteeseen vaikka taivas oli ihan harmaa ja oli sadettakin luvattu. Ne estot on usein omassa päässä. Eihän lapsilla ole väliä millainen ilma on. He tykkäävät leikkiä ja olla ulkoa ilmalla kuin ilmalla. Eikä me olla sokerista! 



Oikeanlaiset vaatteet vain päälle ja menoksi. Mitä sen enempää miettimään. Meidän taaperolla on yllä Luhdan sateen pitävä hupullinen takki, Crocsin kumisaappaat ja sydvesti päässä. Harmaat verkkahousut ovat H&M:ltä ostettu. Mulla oli mukana vielä kurahaalarit mikäli olisi enemmänkin alkanut satamaan. Hiekkalaatikolla nuo housut tulivat kyllä likaisiksi märästä hiekasta, mutta vaihdettiin ne vaipanvaihdon yhteydessä varahousuihin. Hoitolaukussa kulkee aina mukana varavaatteet kaiken varalta.




Meidän reissuun kuului eläimien katsominen Kupittaan Lintulammikolla ja Kupittaan puistossa juoksentelua. Leikittin myös Seikkailupuistossa ja taapero sai eväitä sisätiloissa. Poika oli kärryissä, kun lähdettiin pois päin ja nukahtikin melko nopeasti touhurikkaan puistoreissun jälkeen. Pojan vetäessä sikeitä suuntasin läheiseen suureen ruokakauppaan. Ostoskierroksen ohella pysähdyin kaupan kahvilaan nauttimaan rauhassa kahvia ja kermaviinerin. Se vakituinen.

Missään vaiheessa ei satanut hirveän paljoa. Ei ainakaan niin paljoa, että olisin kaivanut sateenvarjon esille. Tosin suurimmat vesisateet taisivat tulla juuri silloin, kun oltiin sisätiloissa. Nautin myös niistä sadepisaroista lapsen tavoin. Lapset osaavat kyllä ottaa elämästä kaiken irti (jos se heille vain suodaan). Mikä riemu yhdestä vesilätäköstä voikaan syntyä. Taidetaan taas joku päivä mennä sateella ulos.



maanantai 20. kesäkuuta 2016

70-luvun juhlatamineet



 Siskoni ja hänen miehensä ovat kummatkin syntyneet 70-luvulla. Vietimme juuri vähän aikaa sitten heidän 40+40v. juhlia. Juhlien teemana oli 70-luku ja pukeutumistoiveena oli myös sen aikakauden vaatetus. Itse tykkään tällaisista teemajuhlista. Juhlapaikkana oli vanha työväentalo Perniössä Kosken asemalla. Se sopi oikein mainiosti näihin teemabileisiin.



Meillä ei ollut valmiina mitään 70-luvun tamineita, joten niitä piti vähän etsiä. Etsinnät jäivät vähän viime tippaan. Aloitin vaatteiden etsinnän vasta muutamaa päivää ennen juhlia ja kiersin muutaman kirpparin Turun keskustassa ja lähialueilla. Jonkin verran löytyi oikean aikakauden vaatteita ja asusteita, mutta kun pitää vielä olla oikean kokoiset vaatteet. Turun keskustassa sijaitsevassa UFF:ssa on alakerta täynnä vintagea. Siellä oli muutama ihan otollinen hame, mutta ne eivät kuitenkaan päätyneet mukaani. Mielestäni UFF:lla on myös aika kovat hinnat.





Taaperolla oli vanhempien mukaan ruskean sävyiset vaatteet. Niitä ei tarvinnut lähteä mistään etsimään. Ne löytyivät onneksi taaperon omasta vaatekaapista. Paita ja haalari ovat me&i:n tuotteita. Hattu on meidän taaperon tärkein asuste ja kulkee tuo päässä välillä kotonakin. Se on H&M:n mallistoa.

Isännälle löysin kirpparilta kahdella eurolla kravatin. Tarkoituksena oli, että se on mahdollisimman kamalan näköinen. Melko kamalan löysinkin. Mitään hirveää paitaa en löytänyt. Mieheni puku on kirpputorilta ja maksoi vain viisi euroa. Löysinkin itselleni uuden kirpparin Varissuon Työttömät ry:n -kirpputorin (Hintsankuja 4, Varissuo). Ei mikään upein kirppis, mutta hinnat olivat kohdillaan.


Löysin oman ruskean sävyisen puvun Yliopistonkadun Pelastusarmeijan Kirpputorilta. Samasta paikasta löytyi myös pitkähihainen jakku. Kyseisellä kirpparilla sattui juuri olemaan jokin kampanja ja mm. kyseiset tuotteet sai puoleen hintaan. En muista enää tarkkaan hintoja, mutta loppusumma oli noin kymmenen euroa. Ei paha. Ostin myös Puutarhakadun Pelastusarmeijan Kirpputorilta ruskean hiushuivin eurolla, mutta en kuitenkaan päätynyt laittamaan sitä juhliin. Laukun löysin Turun Punaisen Ristin kirpparilta Kontista (12€). Laukku oli aika hauska ja sitä voin ehkä käyttää toistekin. Korkokengät ovat ihan vain omasta kenkäkokoelmastani, mutta sopivat tyyliltään teemaan.




Hauskat juhlat oli. Suurin osa kuvista on otettu juhlien viime hetkinä, joten malli on vähän räjähtäneen näköinen. Tai ainakaan tukka ja meikit eivät enää ole edustavimmasta päästä.

Ihanaa juhannusviikkoa!



lauantai 18. kesäkuuta 2016

Synttäreiden herkut



Viikko sitten olimme syntymäpäivillä, joissa vietettiin siskoni ja hänen miehensä 40v. juhlia. Meillä oli siis kunnon 80v. juhlat siinä. Autoin hieman juhlien järjestelyissä ja toimin ohjelmavastaavana. Siinä tohinassa en kauheasti ehtinyt keskittymään kuvaamiseen. Siten myös alkuruokapöydästä en ehtinyt ottaa kuvaa koko komeudessaan. Lisäksi mulla on kamerassa vähän vikaa ja kaikki kuvat eivät oikein onnistu. Pitäisi viedä se huoltoon. Tarjolla oli montaa sorttia kylmiä alkuruokia mm. erilaisia salaatteja lisukkeineen.




Lämpimänä ruokana oli suurella muurikkapannulla valmistettua paella tyylistä ruokaa. Se oli todella hyvää ja meidän taaperolle maistui erityisesti. Juhlat olivat vanhassa Työväentalossa tai nykyään se on Kylätalo. Tarjoiluja isäntäväen oli mietittävä tarkkaan, sillä paikan päällä ei ole oikeastaan mahdollisuutta valmistaa/lämmittää mitään. Juoksevaa vettäkään sinne ei tule. He olivat keksineet oikein hyvät ratkaisut ja herkullista ruokaa oli yllin kyllin. Illalla tarjoiltiin vielä makkaraa.



Herkkupuoli oli oikein monipuolinen. Kakut olivat ihanan näköisiä. Mausta puhumattakaan! Itse en ole mikään kermakakkujen ystävä ja pidän enemmän tällaisista kakuista joita oli tarjolla. Näytti myös muille vieraille maistuvan. Vaaleanpunainen kakku oli kokonaan maidoton kakku. Kakkujen lisäksi oli montaa sorttia piparia ja karkkia tarjolla. 






Myös juomapuoli oli kohdillaan ja jokaiselle löytyi varmasti jotakin mieluista. Kahvin kanssa oli myös avecit, kuten paremmissa juhlissa yleensä. Isäntäväellä on kyllä riittänyt puuhaa, sillä kaiken muun ohella he tekivät itse tarjoiltavat syömingit. Nyt täytyy alkaa valmistautumaan seuraavaan juttuun etten myöhästy. Kerron siitä sitten ensi viikolla.

Kiitos vielä kerran teille K&M ihanista juhlista! <3 

Ja kaikille lukijoille oikein ihanaa viikonloppua!





perjantai 17. kesäkuuta 2016

Synttäreitä kerrakseen


Meillä on viime päivät olleet yhtä juhlaa. Lähisuvussamme on vietetty viisiä synttäreitä muutaman päivän sisään. Lauantaina meillä oli hieman isommatkin syntymäpäiväjuhlat, kun isosiskollani ja hänen miehellään oli 40+40v. juhlat. Alkuviikosta taas kummatkin pikkusiskoni viettivät syntymäpäiviä ja parin päivän päästä siitä olikin sitten äitini vuoro juhlia. Nyt on sitten syöty kakkuja ja muita herkkuja oikein urakalla.




Lauantain "80-vuotisjuhlat" olivat oikein onnistuneet ja mukavat. Ilta vain meni kovin nopeasti, sillä juhlinnan ja lapsen vahtimisen ohella hoisin juhlien ohjelmapuolta. Kaikki sujui onneksi hyvin. Laittelen sieltä kuvia, kun tässä taas ehdin. Nämä kuvat ovat pikkusiskoni luota.

Olin itse alkuviikosta mahataudissa, mutta onneksi se meni nopeasti ohi ja oli vain lievä. Muutoin ollaan tällä viikolla käyty Staffanin kanssa paljon hiekkalaatikolla niin pihalla kuin kaupungillakin, kun hän oli kotona päiväkodista. Tänään oltiin juuri Seikkailupuistossa ja Kupittaan Lintulammikolla.

Käytiin pikku Staffanin kanssa onnittelemassa sekä mummoa että pikkusiskoani edellispäivänä. Samana päivänä tuli sitten juotua kahvia oikein kolme kertaa, kun kummassakin kyläpaikassa tarjoiltiin herkkuja ja kaffetta. Useimmiten mä juon siis teetä. Salossa ollessa tulee käytyä torikaffella ja mentiin porukalla vielä munkkeja ja kahvia nauttimaan Salon torille. Staffanin kanssa käytiin leikkipuistossa, mutta ei siellä kovin kauaa viihdytty, kun aurinko paistaa porotti sinne täysillä. Siskoni luona Staffan pääsi taas ihmettelemään kissoja ja tutkimaan niiden leluja. Koko päivä menikin taas nopeasti Salossa. Vielä pitäisi jossain vaiheessa mennä toista pikkusiskoani moikkaamaan.


Onnea vielä ihanille pikkusiskoilleni! <3 
(te luultavasti luette blogiani tai nyt se ainakin paljastuu)