Vanhempien viikonloppu

Viime viikonloppuna saimme mieheni kanssa rentoutua oikein kunnolla. Meillä oli kahdenkeskistä laatuaikaa. Tämä olikin ensimmäinen kerta neljään vuoteen, kun oltiin viikonloppu ihan vain kaksistaan ilman poikaa. Tämä oli vähän meidän hääpäivän viettoa hieman jälkikäteen.

Fammo tuli jo torstaina meille, jotta pääsimme kumpikin osallistumaan pojan dagiksen vanhempainiltaan. Olikin ensimmäinen kerta, kun itse pääsin osallistumaan. Perjantaina poika ja Fammo lähtivät junalla viikonlopuksi Tammisaareen. Poika oli innoissaan yökyläilystä ja siitä, että pääsi välillä matkustamaan junalla.

Miehen kanssa kävimme ensin Stockmannin Herkussa (tulen varmasti näin sanomaan vielä kauan. Sehän taitaa nykyään olla S-ryhmän putiikki) ostamassa pientä purtavaa hotellihuoneeseen. Pidämme juustoista ja ostimme erilaisia herkkujuustoja.

Kirjauduimme puolilta päivin sisään Naantalin Kylpylään ja saimmekin jo huoneen vaikka olimme pari tuntia etuajassa (kerrankin siis me olemme jossain etuajassa). Veimme tavarat huoneeseen ja lähdimme vielä Naantalin keskustaan kävelemään ja lounaalle.

Kylpylässä olimme paljon kylpyläosastolla uimassa ja rentoutumassa. Mulla oli perjantaina kasvohoito ja se oli myös mukavan rentouttavaa. Meillä oli ChromeCast mukana, joten katsoimme sen kautta huoneessa elokuvaa ja herkuttelimme.

Siskoni perheineen sattui myös olemaan samaisessa kylpylässä tuona viikonloppuna. Tietysti tapasimme välillä heitäkin. Oli ihan sattumaa, että osui samalle viikonlopulle.

Lauantaiksi olimme varanneet ravintola Rosterista pöydän. Emme vielä olleet ehtineet käydä siellä syömässä. Ravintola sijaitsee aivan Turun Tuomiokirkon vieressä Maaherran makasiinissa. Mieheni sai Rosteriin lahjakortin entisestä työpaikastaan, mutta meillä ei ole ollut sopivaa aikaa käydä siellä. Nyt kun lapsikin oli hoidossa niin saimme nauttia viiden lajin maistelumenuun (Kape Fix) ja lisäksi otimme vielä viinipaketit ja lopuksi lattet.

Ruoka oli hyvää ja kauniisti laitettu. Pienenä lisäbonuksena oli valkoviini, joka oli Baskimaasta, San Sebastianista. Se on meille tärkeä paikka, sillä olemme siellä vähän aikaa asuneet. Yli 2,5 tuntia meni nopeasti nauttien Rosterin tarjonnasta. Lähtiessämme oli jo melko pimeää. Oli kuitenkin lämmin ilta ja pärjäsi hyvin lyhyellä hameella.

Sunnuntaina aamupäivästä poika saapui Fammon kanssa junalla. Hänellä oli mennyt kaikki hyvin. Sanoi minulle, että oli ollut ikävä. No niin oli minullakin! Toisaalta on kiva viettää omaa aikaa, mutta silti on pieni rakas poikani mielessä ja haluaisi häntä halata.

Ihanaa, kun Fammo voisi hoitaa häntä ja mahdollisti tämän kivan viikonlopun meille. Olihan kylpyläkäynti viime jouluna saatu lahjakortti. Emme vain olleet ehtineet sitäkään aikaisemmin käyttää.

Siskoni perheineen tuli vielä meille kyläilemään. Serkkupojat saivat leikkiä yhdessä.

Meillä oli tosi kiva viikonloppu. Siitä sai taas voimia pitkäksi aikaa. Välillä tekee kyllä hyvää päästä vähän tuulettumaan aikuisten kesken vaikka se oma lapsi kovin rakas onkin. Varmasti hänellekin laatuaikaa isovanhempien seurassa. Muistan itse omasta lapsuudestani, että oli se aika jännää päästä johonkin yökylään.

Päivä Tampereella

Viime viikolla suunnattiin pojan kanssa Pietarsaaresta kohti Turkua. Matkustimme junalla, kun poika tykkää niistä kovin. Junan vaihto oli , joten päätimme ottaa vasta vähän myöhemmän jatkojunan. Meillä on noin seitsemän tuntia aikaa Tampereella, mutta se meni hyvin nopeasti.

Ensimmäinen mihin halusin mennä oli Muumimuseo. Se sijaitsee Tampere-talossa. Sinne ei onneksi ole pitkä matka rautatieasemalta, joten kävelimme sinne. Ensin piipahdimme siinä viereisessä puistossa katsomassa lampea ja kanoja.

Muumimuseossa ei saa ottaa kuvia, joten nyt en pysty valitettavasti teille näyttämään millaisia ihanuuksia siellä oli. Muumimuseossa kerrottiin aikajärjestyksessä Muumikirjoista. Perusnäyttelyn nimi on Kuinkas sitten kävikään? Näyttely oli mielestäni kiinnostava ja hieman alle 4-vuotias poikanikin tykkäsi siitä kovasti (ei siis ole aikaisemmin pahemmin välittänyt). Hän katsoi innoissaan muumikirjojen kohtauksista tehtyjä kolmiulotteisia kuvaelmia. Monen kohdalla oli nappi, jota painamalla kuuli kyseisen kohtauksen kirjasta. Muutenkin museossa oli jotenkin maaginen tunnelma.

Museokäynnin jälkeen meiltä löytyy pieni muumifani. Hän olisi heti halunnut Muumimyymälästä Muumien laivan ja muumitalon. Pihalla oli vielä ihana pieni Muumipeikko-patsas, jossa otimme kuvia.

Matkamme jatkui ihastelemaan jokinäkymää. Kävimme leikkimässä Pikku Kakkosen -leikkipuistossa. Nälkä alkoi jo tulla, olihan kello jo aika paljon. Lounasaikakin oli mennyt ohitse. Turkulaiset Tampereella ja suunnattiin Hesburgeriin, kun nähtiin sellainen. Syötiin pitkän kaavan mukaan ja poika otti vielä jäätelöä ja mä otin herkku smoothien jälkkäriksi.

 

Mulla oli onneksi matkarattaat mukana. Poika vaikutti jo väsyneeltä, joten otti niissä päiväunet. Itse vähän kävelin keskustassa ja suuntasin Vapriikkiin. Suunnitelmissani oli alun perin Luonnontieteellinen museo, mutta pojan nukahtaessa suunnitelmiin tuli muutos. Meneillään sattui olemaan Marilyn Monroe -näyttely. Se oli siis myös siellä Vapriikissa. Siellä olikin monen monta museota saman katon alla.

Sain rauhassa kiertää tämän Marilyn -Nainen roolien takana -näyttelyn. Tosin välillä piti kurkata kelloa että varmasti ehdimme Turun junaan. Näyttelyssä oli paljon Marilynin henkilökohtaisia esineitä ja vaatteita. Mukana oli myös elokuvien käsikirjoituksia, sopimuksia ja valokuvia.

Suurin osa esineistöstä on keräilijän (Ted Stampfer) kokoelmasta. Marilynin kuoltua tavarat laitettiin laatikoihin ja ne peri hänen näyttelemisen opettajansa Lee Strasberg. Tavarat olivat laatikoissaan 37 vuotta, jonka jälkeen ne myytiin huutokaupassa.

Näyttelyssä kerrotaan hänen elämäntarinansa lapsuudesta kuolemaan. Marilynillä ei ollut helppo elämä ja hän näki paljon vaivaa tullakseen ihannoiduksi henkilöksi. Marilyn oli fiksu ja filmaattinen sekä rohkea nainen. Mielenkiintoinen näyttely!

Kannattaa ihan paikan päälle mennä katsomaan  varsinkin jos vähääkään Marilyn kiinnostaa. Näyttely on avoinna 2.12.2018 asti.