maanantai 19. marraskuuta 2018

Herra Hakkaraisen talo


Tiesitkö, että Herra Hakkarainen asuu Sastamalassa? Kävin pojan kanssa alkusyksystä katsastamassa Herra Hakkaraisen talon. Me kun ajeltiin Turku-Pietarsaari-Turku väliä useamman kerran kesän aikana niin piti hyödyntää tuota mahdollisuutta tutustua eri paikkoihin. Pitkällä automalla tekee myös hyvää päästä välillä jaloittelemaan ja tekemään jotain. Herra Hakkaraisen talo onkin oiva välipysähdyspaikka.

Monet kivat tutustumiskohteet ja lastenpaikat tuntuvat olevan auki vain kesälomien ajan. Herra Hakkaraisen talo on siitä kiva, että se on auki ympäri vuoden. Takapihalla on kiva pieni liikennekaupunki ja sekin oli tänä vuonna lokakuun loppuun asti auki.

Herra Hakkaraisen talossa on kiva pieni liikennekaupunki.

Herra Hakkaraisen taloon tullessa meille kerrottiin hieman paikasta ja mitä kaikkea sieltä löytyy. Ystävällisen tervetulon jälkeen lähdimme innoissamme tutkimaan paikkoja. Ensimmäiseksi näimmekin Herra Hakkaraisen (nukke) makaavan omassa tuolissaan ja nauhalta tuli kuorsausta. Hänta ei siis saanut häiritä unillaan. Koululaisten loma-aikoina Herra Hakkarainen kävelee unissaan kodissaan.

Tutustuimme hänen asuntoonsa ja kiipeilimme ylös. Äitikin pääsi kiipeilemään, sillä pientä lasta tuli ylhäällä vahtia hyvin, kun siellä oli kohtia joista olisi voinut päästä putoamaan alas. Isommille lapsille ne ovat varmasti hauskoja kohtia päästä jyrkistä rappusista ja liukua tankoa pitkin alas. Mutta hyvin meni yhdessä ylhäällä, jossa näimme kummituksia.

Herra Hakkaraisen kodissa pääsee leikkimään.

Itseäni ihastutti kovasti Ritarihuone, jossa Mauri Kunnaksen kirjoista tutut hahmot istuivat mm. pyöreän pöydän äärellä. Huoneessa oli myös liukumäki ja lapsilla oli mahdollisuus pukeutua vaikkapa ritariksi ja miekkailla. Meidän poika halusi kovasti avaruusseikkailulle, joka sijaitsi rappusten päässä alakerrassa.


 Pojalle puimme avaruuspuvun ja kypärän. Äitikin eläytyi ja heitti kypärän päähänsä. Avaruushuone oli tosi hienosti tehty ja siellä oli kiva leikkiä. Kävimme myös avaruusseikkailulla Mauri Kunnaksen kirjoista tutulla koulubussilla. Se oli aluksi hieman jännä, mutta sitten innostuttiin ohjailemaan alusta.


Alakerrassa sijaitsee myös 1800-luvun kaupunki. Siellä pääsi leikkimään sekatavarakauppiasta kaupassa sekä suutaria. Pieni nukketeatterikin löytyi. Herra Hakkaraisen talossa riittää yksityiskohtia ja tutkittavaa riittää. Ihanaa niin pienille kuin isommille vierailijoille.


Takapihalla sijaitsevassa liikennekaupungissa pääsee ajelemaan pienillä ja suuremmilla (aikuisten kokoa) polkuautoilla. Meidän poika innostui leikkimään poliisia ja rosvoa. Poliisiasemalla käytiin useamman kerran sisällä.

Toinen hänen lempipaikoistaan pihalla oli Minä itte pesula. Pihalla oli myös iso keltainen bussi, jossa leikimme useamman kerran bussikuskia ja kyytiläistä. Meillä oli molemmilla oikein mukavaa.

Minä itte pesula -oli meillä suosittu.
Näin lomakauden ulkopuolella Herra Hakkaraisen talossa on hiljaista ja saimme rauhassa katsella ja leikkiä. Hintakaan ei ole kova (kesäkautena 9€/hlö ja talvikautena 7€/hlö). Joten ihan vaikka ohimennen kannattaa käydä poikkeamassa. Herra Hakkaraisen talon voi kiertää hyvinkin nopeasti tai siellä voi saada ajan kulumaan.

Ranneke on muuten voimassa koko päivän ja talosta voi välillä poistua vaikka kaupungille syömään. Vinkkinä myös, että lapset pääsevät syntymäpäivänään ilmaiseksi Herra Hakkaraisen taloon maksavan aikuisen seurassa.








keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Lomakuulumisia Gran Canarialta



Meidän perhe palasi juuri yöllä viikon lomamatkalta Gran Canarialta. Täytyy kyllä sanoa, että mieluusti olisin jäänyt sinne aurinkoon ja lämpöön edullisten juomien ja herkkujen pariin. Matka meni siis oikein kivasti ja meillä oli mukavaa. Koti-ikävää ei ehtinyt tulla. Poikakin olisi vielä halunnut jäädä sinne.

Useimmiten matkoillamme vuokrataan auto ja niin tälläkin kertaa. Me asuttiin pienehkössä rantapaikassa Gran Kanarian itäosassa, Melenarassa (kuuluu Teldeen), josta olimme vuokranneet kolmion kattoterassilla. Siitä oli mukavan lyhyt matka lentokentälle (n.10min) ja moottoritietä pitkin ajelee nopeasti paikasta toiseen. Jonain päivänä Melenarassa oli hieman pilvistä niin ajoimme vain jollekin toiselle rannalle etelämmäs. Gran Canarialla on aurinkoisinta ja vähäsateisinta saaren eteläosassa.



Gran Canaria on mulle ja miehelleni ennestään tuttu saari. Tää oli meidän kolmas yhteinen matka sinne, mutta tällä kertaa ensimmäinen kerta lapsen kanssa. Toisaalta tykkään käydä uusissa paikoissa ja nähdä uusia maita, mutta helppoutensa ja melko varman lämmön vuoksi Kanarian saaret olivat taas kerran meidän matkakohteena. Me myös tykätään, kun kuulee espanjaa ja sitä me itse käytetään siellä asioidessamme ravintoloissa jne. Pääsee vähän harjoittamaan omaa kielitaitoaan. Sitä vähää.

Kun ne "must see"-kohteet on nähty jo aikaisemmin niin nyt sai vain rentoilla, mennä täysin fiiliksen mukaan ja lapsen ehdoilla pitkälti. Tällä lomalla me nukuttiin kauan ja meillä oli hitaat aamut.

Käytiin Puerto de Moganissa sukellusveneajelulla.

Me käytiin hieman ajelemassa vuorilla. Käytiin kasvitieteellisessä puutarhassa katsomassa todella isoja kaktuksia, upeita palmuja ja muita saarella kasvavia kasveja. On muuten ihan ilmaista puuhaa. Syömään ja paikkoja katsomaan pysähdyttiin kauniiseen pieneen kylään nimeltä Santa Brigida.

Saarella on joka päivä eri puolilla markkinoita, joista voi tehdä edullisia löytöjä ja matkatuliaisia. Me käytiin Puerto de Moganissa markkinoilla ja nauttimassa tunnelmasta. Se on ehdottomasti yksi saaren kauneimpia paikkoja. Ja sen kyllä huomaa turistimäärästäkin. Varsinkin, kun oli markkinapäivä.

Puerto de Moganista lähtee erilaisia veneitä. Me käytiin keltaisella sukellusveneellä ajelemassa ja katsomassa millaisia kaloja siellä vedessä näkyy. Jännä kokemus, mutta ei minusta niitä kaloja kauheasti näkynyt. Tai siis ainakaan mitään kovin erikoista. Liput olivat aika kalliit, sillä meillä maksoi yhteensä n.80€.

Mas Palomasin hiekkadyyneillä. Poika juoksi innoissaan isolle hiekkalaatikolle leikkimään.

Olimme Mas Palomasin hiekkadyyneillä. Käveltiin dyynien halki (mikä oli aika raskasta auringon paahteessa hienossa hiekassa). Matka oli pidempi miltä näytti ja kaikenlisäksi huomasin rantaa lähestyessämme, että tullaan suoraan nudistirannalle. No käveltiin vähän vasemmalle dyydejä pitkin, mutta kyllä niitä siellä riitti kävelemässä pitkin rantaviivaa. Uimisen ja hiekkaleikkien jälkeen suunnattiin Playa del Inglesin rantaravintoloihin ruokailemaan.

Hengailtiin kävellen Melenarassa asuntomme lähellä ja käytiin välillä rannalla. Siellä on mustaa hiekkaa ja kiva ranta. Oikeastaan siinä oli kaksi rantaa lyhyen kävelymatkan päässä. Mitään hotelleja siellä ei tainnut olla, sillä on enemmän paikallisten suosiossa tuo ranta. Sen vuoksi alueella ei myöskään kauheasti ollut palveluita. Toki ne tarpeelliset löytyi. Me pidetään siitä, että saadaan enemmän kokea sitä paikallista tunnelmaa. Toki turistialueilla on omat etunsa. Täällä ravintolat alkoivat vasta availemaan pikku hiljaa yhdeksän jälkeen. Ei oikein sovi lapsi perheelle vaikka meillä melko myöhään valvotaankin. Onneksi oli auto käytössä niin päästiin hyvin liikkumaan ja kaupoille.

Melenara on pieni paikka, jossa on kiva mustahiekkainen ranta. Se on paikallisten suosiossa.

Yhtenä päivänä käytiin myös San Agustinissa rannalla ja kaupoilla. Näytettiin pojalle missä asuttiin edellisellä kertaa saarella ollessamme mummon kanssa. Viimeisenä lomapäivänä oli hieman sateista, mutta se olikin onneksi suunniteltu shoppailupäiväksi. Kävimme parissa isommassa kauppakeskuksessa. Itselleni ei tällä kertaa mitään kummallisempaa tullut ostettua, mutta sitäkin enemmän joululahjoja sukulaislapsille ja perheelle. Alkaa siis olla jo hyvällä mallilla joululahjojen hankintakin. Nyt taidan tämän harmauden keskellä keskittyä joulujuttuihin niin ankeus unohtuu.


Juttuja matkoilta ja muualta pystyt seuraamaan Instagramissa Kotonajakaupungilla ja Facebookissa Kotona ja kaupungilla.