sunnuntai 25. elokuuta 2019

Omatoimimatkalla Kroatiasta



Mä tosiaan pääsin viikoksi matkalle ilman perhettä. Seuranani oli siskoni. Me varasimme ensin lennot. Mietinnässä oli eri paikkoja, mutta Kroatia oli sellainen maa, jossa kumpikaan ei ollut käynyt ja se kiinnosti meitä kumpaakin. Tilasimme sitten lennot Kroatiaan, Splitiin. Suunnittelimme mitä halusimme matkalla nähdä ja varailimme yöpymispaikkoja sen mukaan booking.comista.

Lentomme lähti Helsingistä aamulla, joten heräsimme ajoissa. Ajelimme lentokentän lähelle maksulliseen parkkiin josta on kuljetus kentälle. Tällä kertaa testasimme meille uutta Airparkkia, joka oli edullinen. Kaikki toimi hyvin ja palvelu oli nopeaa. Lentokentälle oli n. 10 min. matka.

Lento Kroatiaan kestää alle neljä tuntia. Näin heinäkuussa on kova sesonki ja paljon turisteja. Sen huomasi, kun etsimme yöpymispaikkoja ja kuljetuksia paikan päällä. Löydettiin kuitenkin kivat huoneistot ja päästiin hyvin siirtymään aina seuraavaan kohteeseen, johon piti mennä lautoilla tai busseilla. Lautat ja bussit ovat edullisia.

Splitin vanha kaupunki on vanhaa palatsia.
Splitin lentokenttä on aika pieni ja pääsimme nopeasti sieltä ulos. Ulkopuolelta lähti busseja keskustaan. Hintaa oli n. 30 slotia. Matka kesti varmaan puolisen tuntia Splitin bussiasemalle. Sieltä kävelimme vanhaan kaupunkiin ja menimme hotellillemme.

Tutustuimme Splitin vanhaan kaupunkiin, joka on todella kaunis. Sillä on pitkä historia. Pienillä kapeilla kujilla kävellessämme tuntui aivan kuin Italiassa olisi ollut. Tosin onhan Kroatia Välimeren rannalla ja sillä on pitkä historia. Split on kuulunut aikoinaan Venetsiaan ja sen kielenä on ollut italia.

Krkan vesiputoukset ja Supetarin keskustaa.

Monet käyvät Splitissä parin päivän vierailulla. Split on myös hyvä kohde lähteä saarihyppelylle tai erilaisille päiväretkille. Vanha kaupunki on vuorokaudessa nähty ja seuraavana aamuna suuntasimme omatoimiselle päiväretkelle kansallispuistoon katsomaan vesiputouksia. Vesiputoukset olivat varmaan kaunein luonnonkohde mitä ole nähnyt.

Illalla menimme takaisin Splitiin ja sieltä lähdimme lautalla kohti Bracin saarta. Lautta vie Supetarin pieneen kaupunkiin, jossa on myös kaunis pieni satama ja pieni vanha kaupunki. Täällä olimme pääasiassa vain yötä, sillä saavuimme yömyöhällä ja aamupäivästä jatkoimme Boliin.

Bolissa on yksi Euroopan kauneimmista rannoista. 

Supetarista siirryimme aamupäivällä bussilla saaren eteläosaan Boliin. Se on paikka missä monet Kroatian matkaajat käyvät, sillä Bolilla sijaitsee Euroopan kaunein ranta (ainakin joidenkin artikkelien mukaan). Bolissa oli kuitenkin mukava rento tunnelma verrattuna Splitin hieman hektisempään kaupunkielämään, jossa meni busseja, lauttoja koko ajan satamasta. Ihmisiä tuli ja meni. Toki Bolissakin on paljon turisteja, mutta siellä elämä ei ollut niin hektistä.

Bolilla vietimme pari yötä ja meillä olikin tosi kiva pieni huoneisto vuokrattuna. Istuimme iltaa siskoni kanssa yömyöhään terassillamme kuohuvaa nauttien ja maailmaa parantaen.

Rannalle on kaupungilta/satamasta parisen kilometriä. kävelimme rannalle, mutta menimme myös venetaksilla ja välillä pikkujunalla. Kumpikin maksoi vain 20 kunaa suunta. Sen voi kuitenkin kivasti kävellä varjossa rantakatua pitkin vanhojen puiden varjossa. Toki kaupungissa on myös muita rantoja, mutta suurin osa haluaa ainakin kerran käydä tuolla kauniin muotoisella rannalla.

Korculassa on myös upea vanha kaupunki. 

Bolilta lähdimme aamuvarhain lautalla kohti seuraavaa saarta Korculaa. Korculan saarella sijaitsee saman niminen pieni kaupunki. Siellä on pieni kaunis vanha kaupunki. Korculaa kutsutaan mini Dubrovnikiksi. Meillä oli upea majapaikka, jossa oli ihan omat makuuhuoneetkin. Kaiken kruunasi upea näköala merelle ja sieltä näki koko vanhan kaupunkin.

Korculassa oli keskustan lähettyvillä muutama pieni ranta. Osa oli niin pieniä, että sinne ei kovin montaa ihmistä mahdu. Korculassa olimme myös pari yötä ja sitten menimme lautalla takaisin Splitiin. Sieltä jatkoimme saman tien pienellä lautalla kohti Trogiria.

Viimeisen vuorokauden vietimme Trogirissa.

Trogirissa on upea vanha kaupunki myös. Se on Unescon maailman perintökohde. Sielläkin voisi kuvitella itsensä kävelevän jossain Venetsian pikkukadulla varjossa. Varjo teki hyvää, sillä lämpöä oli yli 30 astetta. Kroatia onkin välilmeren aurinkoisimpia paikkoja.

Melkein kaikissa kohteissamme yhdistyi hyvin historia, kulttuuri ja rantaelämä. Kroatia vaikutti lapsiystävälliseltä maalta ja joku kerta haluaisinkin perheeni kanssa matkustaa vielä Kroatiaan. Paljon jäi vielä näkemättä.

Huomasimme, että käteistä kannattaa olla mukana, sillä suurin osa majoituspaikoistamme halusi maksun käteisellä paikan päällä. Majoituspaikoille kelpasi myös eurot paikallisen valuutan lisäksi. Myöskin monissa matkanauvoissa ja ravintoloissa kävi vain käteinen (tai ainakin mieluummin ottivat käteistä). Olimme onneksi varautuneet tähän ja meillä oli tarpeeksi käteistä. Toki sitä voi automaatista nostaa lisää. Käytimme korttia aina kun se oli mahdollista. Kaikki ruokakaupat näyttivät ainakin sen hyväksyn.

Itse yllätyin hieman siitä miten hintavaa ruokapaikoissa oli. Mielestäni oli hieman hintavampaa kuin Suomen ravintoloissa. Toki olimme sesonkina ja kuumimmissa turistikohteissa. Pizzan sai kyllä kymmenellä eurolla, mutta viinilasillinen maksoi noin kahdeksan euroa. Viinipullojen hinnat olivat sitten useamman kymmenen euron vaikka Kroatia onkin viinintuottajamaa. Kiersimme ja vertailimme hieman menuita samalla, kun ihailimme kaupunkeja.

Mikään shoppailupaikka se ei myöskään ollut. Tosin sellaista ei kaivattukaan. Splitissä olisi ollut joku uusi kauppakeskus, mutta niissä on yleensä samoja ketjuliikkeitä kuin muissakin maissa. Sen sijaan pieniä putiikkeja ja kojuja oli monissa kohteissamme. Kaikissa oli aika samanlaista tavaraa tarjolla ja nekään eivät mitään niin halpoja ollut ( varsinkaan made in china -kamaksi).

Viimeisen päivän vietimme hotellin uima-altaalla ja kävellen iltasella rantakatua pitkin ja kävimme syömässä. Ihana loma siis oli. Kaikki meni hyvin ja meillä on siskon kanssa upeita kokemuksia ja muisteltavaa kiikkustuoliin. Kirjoittelen vielä myöhemmin tarkemmin jokaisesta kohteesta erikseen. Instagramissa voitkin katsellla kuvia kohteista stooreista.

Oletko ollut jossain päin Kroatiaa? Mitä tykkäsit?


torstai 22. elokuuta 2019

Matkalla ilman lasta

Uudet kokemukset tuovat ihania muistoja kiikkustuoliin. Tämä kuva on otettu mökillä.

Mulla on nyt vapaata aikaa ja veronpalautuksiakin tipahti hieman tilille. Isäntä työskentelee ja poika on dagiksessa nyt kolmatta viikkoa 2,5 kuukauden kesätauon jälkeen. Tarjoutui oiva hetki lähteä reissuun.

Yksin en tykkää matkustaa, mutta siskollani sattui olemaan kesäloma. Siitä se ajatus sitten lähti!

Tää on eka kerta, kun olen kokonaisen viikon erossa lapsestani. Hän täyttää pian viisi vuotta. Yksi yö yleensä ollaan maksimissaan taidettu olla erossa. Keväällä tosin poika pääsi isovanhempien matkaan Legolandiin, jossa olivat kolme yötä. Se meni oikein hyvin, mutta kukapa ei Legolandissa viihtyisi.

Mukava välillä nostaa jalat ylös ja istua ihan rauhassa.

Hieman jännitti kuitenkin nyt jättää poika isänsä kanssa kaksin arkeen, sillä hän on sellainen äitinpoika. Se on selvää, kun olen kuitenkin ollut hänen kanssaan monta vuotta kotona ja ollaan tehty aina paljon kaikkea kaksistaan.

Mieheni on saanut enemmän nauttia omasta ajasta, kun ollaan pojan kanssa oltu yökylissä. Lisäksi hän työskenteli arjet viime vuonna 250 kilometrin päässä ja tietysti asui myös toisella paikkakunnalla. Taisi hän myös käydä isänsä kanssa pienellä reissulla. Mukavaa, että kumpikin siis saa hieman omaa aikaa.



Ollaan kuitenkin melkein joka päivä soitettu videopuheluita täällä matkalla ja vaihdettu kuulumisia. Kotona kaikki on kuuleman mukaan mennyt oikein hyvin.
Ekana yönä oli kovin äitiä kaivattu, mutta muuten ei ole ikävä ainakaan pojasta näkynyt. Tokan yön oli jo nukkunut sikeästi aamuun asti.

He ovat myös tehneet kaikkea kivaa yhdessä. Päivät tietysti on mennyt dagiksessa leikkien kavereiden kanssa.
Yhteiseen iltaohjelmaan miehellä ja pojalla on kuulunut mm. jätskillä käyntiä, hamppareita ja junien bongailu. Kun on mukavaa hieman erilaista tekemistä niin saa muuta ajateltavaa ja aika kuluu paremmin.

Perjantaina miehelläni oli juhlat työporukan kanssa ja silloin Fammo tuli Turkuun hoitamaan poikaa. Luksus aikaa siis pojalla!

Lauantaina oli pojan ensimmäinen juoksukisa Paavo Nurmi minimarathon, jossa hän juoksi 700m. Sain videota ja kuvia juoksusta, kun en itse päässyt katsomaan. Olisi kuitenkin kiva ollut olla livenä katsomassa ja kannustamassa. Hyvin oli juoksukin mennyt.

Sunnuntaina he olivat viettäneet päivän Hop Lopissa. Ei poika välillä edes sen enempää välittänyt videopuheluita äidin kanssa puhella vaan kiirehti leikkeihinsä. Mukava tietää, että kotona on kaikki hyvin.


Pieni irtiotto arjesta ja perheestä on tehnyt hyvää. Meillä on siskon kanssa ollut ihan huippu kivaa reissussa. Siitä tulen sitten myöhemmin kirjoittelemaan. Ihana taas palata perheen pariin ja antaa isot halit! Pieni irtiotto teki kyllä hyvää. Tämän jälkeen arki taas maistuu ihanalta. Ja jaksaa myös paremmin pitkän talven yli.

Oletteko te olleet ilman perhettä matkoilla? Tai matkustaneet ihan yksin? Yksin matkustaminen on kuulemma nouseva trendi. Mä mieluusti otan kaverin mukaan jakamaan hienot matkakokemukset.



torstai 8. elokuuta 2019

Tammisaaren vanha kaupunki



Vanhan kaupungin korkeimpana näkyy kirkon torni.

Länsi-Uudellamaalla sijaitsee kaunis pieni kaupunki Tammisaari. Me ollaan vietetty siellä paljon aikaa ja ajattelin hieman kirjoittaa Tammisaaren vanhasta kaupungista.

Ensinnäkin paikan tekee ihanaksi se, että se sijaitsee meren äärellä. Rantabulevardilla on ihana kävellä lenkkejä samalla ihaillen merta.

Toinen mikä tekee vanhasta kaupungista idyllisen on sen vanhat, pääosin puiset talot. Tammisaaren vanhan kaupungin talot ovat monet peräisin 1700- ja 1800-luvuilta. Osa viehätystä on myös se, että vanhassa kaupungissa ei ole suoraa ruutukaavaa. Näin myös talojen julkisivut tulevat kauniisti esille ja kaduilla on kiva seikkailla.


Tammisaari on alunperin pieni kalastajakylä. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi Tammisaarelle kaupunkioikeudet vuonna 1546. Sen oli tarkoitus olla kilpaileva paikka Hansakaupunki Tallinnalle. Tammisaari ei kuitenkaan kasvanut niin paljon ja Kustaa Vaasa myönsi Helsingille kaupunkioikeudet.

Tammisaari on edelleen mukava pieni kaupunki. Kalastajia taitaa vain olla paljon vähemmän. Tai ainakaan Kalatorilla ei ole moniin aikoihin näkynyt kalan myyjiä. Sen sijaan Tammisaaren torilta löytyy usein parikin kalamyyjää.


Vanhassa kaupungissa kannattaa katsoa kadunnimiä. Sieltä löytyy monenlaisia kädentaitoihin viittaavia nimiä, kuten Hatuntekijänkatu ja Hansikkaantekijänkatu. Ne viittavaat käsitöihin, joita tehtiin juuri kyseisellä kadulla.

Kadunnimien lisäksi seiniltä löytyy laatta, jossa on jonkin eläimen kuva ja nimi ruotsiksi. Ne ovat kortteleiden nimiä. Varmaankin merellisen sijaintinsa vuoksi kortteleilla on usein kalojen nimiä.


Stallörenin puistossa on uimaranta. Siellä on mukava olla lastenkin kanssa, sillä rannalla on hiekkapohja ja vesi on matalalla. Läheisyydessä on myös ihana leikkipuisto, Lejon parken. Rannalla voi myös pelata lentopalloa ja minigolfratakin löytyy. Talvisin on avantouintia.


 Kesäisenä iltana on kiva kävellä vanhassa kaupungissa tai istahtaa johonkin rantaravintolaan seuraamaan elämän menoa ja nauttimaan auringonlaskusta. Rannalla on muutamakin ravintola aivan veden äärellä.

Erityisen mainitsemisen arvoinen on mielestäni Ravintola Knipan. Se on rakennettu veden päälle paaluille, kun se ei aikanaan saanut rakennuslupaa kaupungista. Knipan valmistui vuonna 1908.

Ravintola Knipan on paalujen päällä vedessä.

Knipan oli aluksi porvariston kesäiltojen viettopaikka. Paikka sai myöhemmin mainetta juomapaikkana ja myös kieltolain aikaan siellä on kuulemma saanut terästettyä teetä. Paikan maine kiiri ja 1923 Åbo Underrättelserissä mainittiin, että on rikos käydä Tammisaaressa käymättä Knipanilla.

Cafe Gamla Stan.

Vanhan kaupungin uumenista löytyy Cafe Gamla Stan, jossa pääsee istumaan vanhojen omenapuiden katveessa. Kesätiistaisin on mukavaa livemusiikkia klo 14, 16 ja 18. Stallöreninpuistossa on kesätiistaisin pieni iltatori.

Haluaisitko kurkata puutarhoihin? Nyt siihen on mahdollisuus.

 Vanhan kaupungin talot ovat rakennettu aivan tien viereen. Jalkakäytäviä on vain muutamassa kohtaa. Kadut ovat sen verran kapeita. Ne ovat kuitenkin kaikki kaksisuuntaisi vaikka ei aina uskoisi.

Talon vierestä jatkuu tontin ympäri korkeat puiset aidat. Alue on silti niin kaunista ja vehreää. Turistit varmasti haluaisivat kurkata sisäpihoille ja siihen onkin nyt tulevana lauantaina oiva mahdollisuus. Lauantaina 10.8. vanhan kaupungin yhdistys järjestää ensimmäistä kertaa Gamla Stan lever - Vanha kaupunki elää -tapahtuman klo 10-16.

Tuolloin osa asukkaista avaa puutarhoihin porttinsa ja kiinnostuneet pääsevät näkemään puutarhoja tai kuulemaan taloista.

Ohjelmassa on mm. kirpputoria, musiikkia, puheita, tutustumista kanootteihin, antiikin arviointia, kierroksia ja lapsille Sigge kirkonrotan kierroksia. Tapahtuman facebook -sivuilta facebook-sivuilta löytyy enemmän tietoa, kuten kartat avoimista porteista ja mitä niissä on.


Ektan pihalla on vanha porvariskoti.

Ekta-museossa on pysyvä näyttely Raaseporin historiasta. Pihalla on vanha porvariskoti, aitta ja valokuvaamo.

Museossa on myös Helene Schjerfbeckin taidenäyttely. Onhan hän tunnettu edesmennyt tammisaarelainen. Helene Schjerfbeck - kierroksia on vanhassa kaupungissa. Myös tulevana lauantaina.

Vanhaan kaupunkiin tutustuu parhaiten kävellen. Parisen tuntia riittää hyvin pikaiseen vierailuun, jos olet vain ohikulkumatkalla. Suosittelen kuitenkin tutustutmaan alueeseen laajemmin.


maanantai 5. elokuuta 2019

Päivä Ruissalossa


Yhtenä kesäisenä päivänä lähdettiin pojan kanssa siskoni luokse kylään Raisioon. Hän oli nuorimman poikansa kanssa kotosalla ja teki hyvää, että lapseni saa suunnilleen ikäistään seuraa. Helpottaa myös tätä äidin elämää, kun ei tarvitse koko ajan olla leikkimässä.

Me äidit kovin kaivattiin jotain muutakin puuhaa aurinkoiseen päivään kuin sisällä istuminen ja päätimme lähteä rannalle. Suuntasimme Turun Ruissaloon, jossa on kaunista lehtometsää ja merelliset maisemat. Autoillessani sinne päin sain myös päähäni, että voisimme mennä Kasvitieteelliseen puutarhaan katsomaan. Poikani on ollut siellä ulkona puutarhassa usein, mutta sisällä hän ei ole vielä koskaan käynyt.

Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa löytyy kasveja eripuolilta maailmaa.

Kiersimme ensin ns. kasvihuoneet, jossa on erilaisia ilmastoja ja niissä kasvavia kasveja. Paikan sydän on vesiallas, jossa on jättilumpeita. Altaassa uiskentelee kaloja ja ilmassa lentelee undulaatteja (tai jotain vastaavia lintuja). Kaktushuone hieman jännitti poikaa ettei tule piikkejä.

Kävimme myös ulkona puutarhassa kiertelemässä. Sinne on ilmainen sisäänpääsy. Pojat ihastelivat takaosasta löytyviä patsaita, joilla oli hauskoja nimiä. Alueella on kuvattu Onneli ja Anneli -elokuva. Elokuvasta tuttuihin maisemiin voi tutustua puutarhassa. Kasvitieteellisessä on myös jaossa tehtävälappuja, joiden parissa voi hieman tutustua elokuvan kuvauspaikkoihin. Kiva idea!


Seuraavaksi halusimme pientä purtavaa ja suuntasimme kohti Kuuvan nokkaa. Siellä on Cafe Kuuva. Parkkipaikan vieressä oli ihania lampaita, joita pojat rapsuttelivat. Kahvilaan on pieni kävelymatka. Vanhan talon eteisverannalta on kauniit näkymät merelle. Otimme pientä purtavaa ja jatkoimme matkaamme uimarannalle.



 Uimaan suuntasimme Saaronniemen rannalle, joka on Ruissalon päädyssä. Siellä on kiva hiekkaranta ja merirosvolaiva lasten leikkeihin. Sieltä on myös hyvä seurailla isojen laivojen menoa. Meitä hieman harmitti ettemme tulleet ottaneeksi mukaan grillattavaa. Tuonne pitää ottaa omat polttopuut tms. mukaan. Saaronniemessä on kuitenkin kiva kahvila Saaro. Se on kaunis vanha rakennus mäen päällä. Tilasimme makkarakorit ja jälkkäriksi ostimme jäätelöt. Jaksoi taas pojat riehuta.

 

Istuimme iltaa rannalla nauttien siskon kanssa. Pojat leikkivät innoissaan rantahiekassa ja heitä ei meinannut saada lähtemään kotiin. Täytyy sanoa, että meillä nukuttiin oikein sikeästi seuraavana yönä. Kivoja tämmöiset extempore retket.

Ruissalon kasvitieteellisen pihalla on hauska ontto puu.