tiistai 6. maaliskuuta 2018

Perhe matkustaa Baltiassa: Kuurinkynnäs -Nagliain luonnonsuojelualue



Ehkäpä ehdin kirjoittaa tämän Perhe matkustaa Baltiassa -sarjan loppuun ennen kuin seuraava kesälomareissu on tehty. Ainakin toivon, että lähiaikoina mulla olisi enemmän aikaa blogille. Hyvässä lykyssä kirjoitan teille myös "Puolan kierroksestamme".

 Mutta nyt tämän juttusarjan pariin, jossa olemme edenneet Liettuan Kuurinkynnäkseen. Sitä sanotaan myös Itämeren helmeksi.


Kuurinkynnäs on 98 kilometriä pitkä kapea maakaistale, jonka pohjoisosa kuuluu Liettualle ja eteläosa Venäjän Kaliningradin alueeseen. Kuurinkynnäälle turisteja vetää suuret hiekkadyynit, jotka ovat yhdet Euroopan suurimmista.


Kuurinkynnään kansallispuisto kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Se on suojeltu luonnon -ja kulttuuriarvojen vuoksi. Se on hyvä esimerkki alueesta, jossa ihminen on vaikuttanut maisemaan.

Kohde oli itselleni ennestään täysin tuntematon. Se on kuitenkin vierailemisen arvoinen paikka, jota suosittelen jos vain Liettuassa liikkuu tai suunnittelee sinne päin matkustamista. Neuvostoaikana alue oli sotilasaluetta, joten sinne pääsy oli rajoitettua.

Nykyään Kuurinkynnäs on 
suosittu lomakohde paikallisten keskuudessa, joten yöpymiset kannattaa varata ajoissa jos siellä haluaa yöpyä. Suuria hotelleja siellä ei ole vaan bed & breakfast -tyylisiä. 


Alue tunnetaan parhaiten isoista hiekkadyyneistään. 1700-luvulla hiekan liikkuessa dyynit nielivät alleen kylän toisensä jälkeen. Alueelta oli kaadettu suurin osa puista ja se vaikutti dyynien liikkumiseen. Myöhemmin aloitettiin puiden ja muiden kasvien istuttaminen, jotta ne sitoisivat hiekan paikoilleen.

Nykyään alueella on paljon havumetsiä. Itse kiinnitin huomiota siihen, että suurimmassa osassa tienviertä oli kylttejä, että sinne ei saa mennä. Useampi
reitti oli tarkoin merkattu missä saa kävellä.



Mikäli on esim. huonojalkainen tai huonokuntoinen niin en suosittele dyyneille menemistä (ainakaan tällä kohtaa, jossa olimme). Lyhyehkön metsäpolun jälkeen dyynit avautuivat eteemme. Ne olivat pääosin kauniin värisen heinikon peitossa. Kävelyreitin alku oli laudoitettu, mutta loppumatka oli hienoa hiekkaa. Otimme kengät käteemme ja kävelimme paljain jaloin näköalatornille.

Matka oli melko raskas sillä hiekka upotti ja väsytti jalkoja. Poikamme oli tuolloin vielä vauvaiässä ja kulki kantorepussa. Näkymät olivat kyllä todella upeat. Dyynit itsessään olivat komeat kuin myös se punertava heinikko. Päädyssä oli myös näköalatasanne, josta näkyi kauemmas ja merelle.

Aurinko paistaa porotti ja dyyneillä ei ollut minkäänlaista varjoa. Takaisin tienvieren parkkiin päästessämme ostimmekin sinne tulleelta myyjältä juomista ja jäätelöä.




Hiekkadyynejä voi ihastella muutamasta eri kohdasta. Reitit ovat tietysti merkitty hyvin, kun kyseessä on luonnonsuojelualue. Me ajoimme Nagliain luonnonsuojelualueen parkkipaikalle.

Nagliain dyynejä kutsutaan harmaiksi dyyneiksi ja kuolleiksi dyyneiksi. Näiden dyynien on annettu rehevöityä, jotta se sitoisi hiekkaa. Siitä siis nimitys.

Meidän matka Kuurin niemimaalle oli lyhyt muutaman tunnin retki. Yövyimme läheisessä Klaipedassa, joka on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki. Tekemistä ja näkemistä riittäisi tuolla pitkällä ja kapealla maakaistaleella enemmänkin, varsinkin jos pitää luonnossa liikkumisesta. Kuurinkynnäs näytti olevan myös pyöräilijöiden suosiossa.

Kasvillisuus sitoo hiekkaa ja estää dyynien liikkumista.

Helpoiten Kuurinkynnäälle pääsee Liettuasta, Klaipedasta. Sieltä kulkee lautta monta kertaa päivässä edes takaisin. Lauttamatka kestää vain noin viitisen minuuttia. Maksu on hieman yli kympin henkilöautolta. Maksu kattaa myös takaisintulomatkan, sillä suurin osa matkustajista kulkee samaa reittiä myös takaisin. Kaliningradin puolelle, kun tarvitsee viisumin.

Kuurin kynnäälle saavuttaessa, pienen ajomatkan jälkeen eteen tulee tietulli. Jokainen kansallispuistoon jatkava joutuu maksamaan pienen ympäristömaksun.

Tarkempia tietoja lauttamaksuista löydät täältä (engl.).


Matkallamme pysähdyimme seuraavissa kaupungeissa/kylissä:

Viro: Tallinna-Rapla-Pärnu,
Latvia: Riika-Jurmala-Kuldiga-Liepaja,
Lietttua: Kuurinkynnäs (niemimaa)- Juodkranté-Klaipeda -Kaunas-Trakai-Vilna.
Takaisin menomatkalla pysähdyimme lisäksi Latviassa Siguldassa ja Viron puolella Pärnussa ja Tallinnassa, josta matka jatkui takaisin koti Turkuun Helsingin kautta.

Pysyt paremmin mukana matkassa, kun seuraat blogia facebookissa.

Olisi kiva kuulla myös jos sinulla on kivoja vinkkejä Baltiaan!

Seuraavaksi kirjoitan hieman Nidasta, pienestä kylästä Kuurinkynnäällä.
Täältä pääset kurkkaamaan Baltian autokierroksemme aikaisemmat sarjan jutut:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukavaa jos jätät oman kommenttisi postauksesta!